Miten otsikoit postauksen, jossa ei tapahdu oikestaan mitään?

  

Käytiin lauantaina Pojan kanssa Saaristolaismarkkinoilla syömässä aamupalaksi muikkuja.Päiväunien jälkeen lähdettiinkin sitten mummolaan. Ei olla taaskaan tehty yhtään mittään. Täytyy vissii ens viikolla ryhdistäytyä.

 

Torstai on toivoa täynnä

Näyttää siltä, että tästäkin viikosta selvitään hengissä, vaikka mä olen ollut koko viikon kuin perseeseen ammuttu karhu. Tuntuu kuin mä olisi koko ajan tehnyt jotain, mutta tuloksia ei oikein näy missään. Varmaan liian vähän unta. Tunnun heräävän aina väärässä unen vaiheessa. (Väärä vaihe unirytmissäni sijaitsee siis kuudelta.)Mutta siis kuvat:

• Käytiin Pojan kanssa eilen Amarillossa. Ruoka oli hyvää, kuten aina. En ole ennen ottanut Poikaa mukaan Amarilloon ja olinkin positiivisesti yllättynyt todella lapsiystävällisestä palvelusta! Mehän voitaisiin Pojan kanssa alkaa testailemaan enemmänkin Turun ravintoloiden lapsiystävällisyyttä (ja ruokalistoja).
• "Expres yourself not somebody else" lukee jumpsuittini lapussa. Indeed I will! Voi että se on mukava päällä... Parempaa kuvaa en oike saanu, sillä mulla ei oo kotona kokovartalopeiliä ja haalari ei mahtunu kokonaan mun villamatolle (!).
• Poika ja Pojan lihansyöjäkasvi. Nyt Poikakin uskaltaa jo kantaa kasvia ja syöttää sille mielikuvituskärpäsiä.
  

Höpöilyä ja söpöilyä

Poika kotiutui tänä aamuna laivalta. Tiedossa oli siis hömppäsunnuntai. Ensin otettiin hassuja yhteiskuvia.

Sitten otin kuvan Pojasta...
...ja Poika halusi ottaa kuvia minusta.

Plantagenista lähti mukaan keltaisia orvokkeja 10-pack (3€) ja lihansyöjäkasvi Pojalle (6€). Poika tosin pelkää uutta "lemmikkiään", eikä uskaltanut kantaa sitä. Nuo punaiset "ruukut" ovat ilmeisesti jotain vanhoja Happy Mealin laatikoiden alaosia.

Jatkoaikaa yöpöydälle

(Vasemmalla ennen, oikealla jälkeen.)

Tuunasin joskus vanhaa yöpöytää/ minilipastoa/ mitä lie. Ajatuksena oli tuolloin, että se pääsisi joskus Pojan huoneeseen. Lipasto jäi kuitenkin vanhempieni luo ja unohtui sinne melkein kahdeksi vuodeksi. Viime viikolla äitini kiikutti lipaston pyynnöstäni meille ja ideointi sai alkaa. Tervitsin makuuhuoneeseen yöpöytää, mutta laatikoiden sirkusraidat eivät houkutelleet. Lopulta laatikoiden etuosaan päätyi mustaa trikoota vanhasta maksimekostani. Vanhaan viilipurkkiin liima-vesiseosta, jolla trikoo sitten kiinnitettiin sirkusraitojen päälle. Lopputulosta voisi sanoa melkein tyylikkääksi, mutta nyt mulla on uusi ongelma. En nimittäin tiedä sopiiko tuo sittenkään kovin valkoiseen makuuhuoneeseeni. Mun makuuhuoneeni on muutenkin yksi murheenkryyni. Taitaa mennä makkarin sisustus uusiksi heti kun keksin miten. Tiedossa on siis ilta sisustusispiraatiota etsien. Oppaina toiminevat eräät suosikkiblogini, eli Kotipalapeli ja Riemuja.

Ihanat vanhemmat

Kävimme eräänä päivänä äitini kanssa puhelimessa seuraavanlaisen keskustelun:
Äitini: "Nii ku me ostettiin veljelles ne kengät..."
Minä: "Niin...?"
Äitini: "Ne makso 70€, ni me voitais ostaa sullekki jotain samalla rahalla. Sähä olet haaveillut siitä jumpsuitista? Jos tilaat semmosen ja me maksetaan siitä 70€ ja sä maksat loput."
Ei vissii tarvii edes sanoa, että leijailin loppupäivän pilvissä! Kovan googlauksen tuloksena löysin Bubbleroomista Urban Classicin mielettömän kauniin jumpsuitin hintaan 72,90€ + 4€:n postikulut. Yhteensä siis 76,90€, josta tulen maksamaan tuon vajaat 7€. Sitä sanoisin jo halvaksi jumpsuitiksi. Alla kuva, jonka alkuperää en muista.

On mun vanhemmat muutenkin ihania. Lukevat kuitenkin tämän, joten heitä voi tässä samalla muistuttaa, että etten olis parempia vanhempia voinu toivoa. Hatunnosto ja kiitos siitä, että ovat meikäläistä kestäneet nämä vuodet. Oon kuitenkin parit unettomat yöt ja harmaat hiukset aiheuttanut.
Jos joku ihmettelee kui tää teksti o tämmöstä, ni johtunee siitä, että Poika on lähtenyt seikkailulleen torstaina ja mä olen yksin kotona. Ja mä en ole yhtään yksin kotona -ihminen.

Pitkäperjantain kassirumba

Päivän ensimmäinen kassi oli iloinen väriläiskä. Ulkopuoli kirjavaa kangasta (ei mitään tietoa mistä tuo on meille edes tullut), sisäpuoli mustaa collegea. En voisi ikinä kuvitellakkaan pitäväni tätä kassia, kuosi on aivan liian räikeä. Taitaa mennä odottelemaan myynti.

Toinen kassi syntyi punataustaisesta pitsikuvioisesta kankaasta, jonka ostin taannoin Eurokankaan löytölaatikosta. Mietin raaskiiko tätä edes myydä. Kangasta jäi niin vähän, ettei siitä taida toista samanlaista tulla enää.

Kolmas ja neljäs kassi ovat IKEAn paksua puuvillaa (vanhan olohuoneen verhot). Toinen näistä kaunokaisista taitaa jäädä meille ja toinen menee sitten myyntiin. Kangasta jäi kyllä vielä sen verran, että näitä taitaa voisi tehdä vielä muutaman.

101 blogitekstiä

Sadat paukkuu tässäkin blogissa. Loppuuko ideat? Never.

Tänään syntyi yllä oleva kassi. Päällikangas on isomummoni peruja (vanha venäläishuivi) ja vuorena on musta tikkikangas, jota löytyy myös kahvoista.

Tämä kassi on osa tulevaa projektia. Nimittäin tulevaa kangaskaapin siivous/kirppisprojektia, jonka tuotolla kaappiin voisi päätyä vaikkapa se jumpsuit. Plus olen aina halunnut tehdä kirppispaikan täyteen omia töitäni. Paikkaan päätyisi varmaan kyllä muutakin, esim vanhoja lehti, Pojan vaatteita ja leluja sekä kaikkea romua mitä tuolta kaapeista ikinä löytyykään.