Uutiskirjeen uhri

Mulle tulee sähköpostiin H&M:n uutiskirje. Lukuisten ale-hehkutusten jälkeen mä päätin katsoa löytyisikö alesta jotain kivaa ja löytyihän sieltä. Yllä tilaukseen menneet tuotteet, jotka tupsahtavat meille välipäivinä. Yhteishintaa löytyy 33,25€ kun normaalihinta olisi ollut 75,75€. Tätä sanoisin säästöksi varsinkin kun kaikki tuotteet (no okei, huivi ei ollut) ovat olleet ostoslistalla jo pitkään. Noita ballerinoja tilasin kaksi paria; toiset kokoa 37 ja toiset 38, koska en tiedä mikä kokoni H&M:n kengissä on. Tuo ihana raitaneule on kokoa L ja toivottavasti juuri sopivan löysä!

Joulu on jo ovella...

mutta ei vissiin meidän.

Yllä kuva eilisestä joulukorttipajasta. Koitin saada Poikaa innostumaan hamahelmistä tuloksetta. Hopeatee oli Pojasta paljon mieluisempaa.

Turun talvi on tänäkin vuonna ollut... noh... turkumainen. Yllä kuva Pojasta Joulumarkkinoitten jälkeen syömässä muikkuja Kopkolmion katoksessa. Tuona iltana satoi kaatamalla vettä, joten muita kuvia ei ole.

Mä olen viimeiset 6 viikkoa viettänyt työssäoppimisessa. Mä olen oppinut tuhat ja yksi asiaa ja nauttinut työstä, mutta samalla kärsinyt tunnontuskista. Pojan piti nimittäin mennä joka aamu päiväkotiin klo 6:30, eli heti päiväkodin auetessa, jotta ehdin 6:35 lähtevään bussiin ja seitsemäksi töihin. Aamut sujuivat yllättävän hyvin ilman isompia riitoja, enkä myöhästynyt kertaakaan tuosta bussista. Yllä kiitoskakku työssäoppimispaikalle. Maistui kuulemma hyvältä (en ehtinyt itse maistaa sitä ennen kuin se oli jo syöty!).

Todiste siitä, että Turussa on ollut tänä talvena lunta! Ei ole tosin enää. Lämpötilakin tuntuu olevan siinä +5 kieppeillä.

Kukkapenkkien tilanne. Vasemmalla kehäkukkia ja muutama herneenverso ja oikealla läheltä kuvattu herneenverso. Jos ilmat jatkuvat tälläisinä niin meillähän on tammikuussa kukkia pihalla!

Olohuone

Tämän päiväisen IKEA-keikan ansiosta mä sain viimeisteltyä olohuoneen. Isäni lähti kanssani kiertelemään samalla kun Poika leikki energiaansa ulos leikkipaikassa. Huomenna isäni tulee vielä asentamaan lampun ruokailuryhmän yläpuolelle ja katsomaan tiskikonetta (se ei suostu poistamaan vesiä).

Mä olen parin viime päivän aikana vaihtanut ensimmäistä kertaa elämässäni loisteputken ja asentanut kattolampun. Molemmat olivat sellaista äheltämistä, puheltamista ja kiroilua, että tuli vähän uusavuton olo. Eikö juuri mun pitäny olla se vahva ja itsenäinen nainen, joka tekee kotona miestenkin työt? Näköjään siihen on vielä matkaa. No, onneks noita lamppuja ei tarvii vaihdella niin usein. Arjessa onneksi riittää, että osaan käyttää porakonetta, vasaraa ja ruuvimeisseliä ;)

Ensimmäiset joulukoristeet

Poika rakastaa joulukoristeita, mutta mä vihaan kaikkea kimaltavaa muovikrääsää. Joulutunnelmaa meillä haetaan siis vähän erillaisilla joulukoristella. Yllä tämän päivän askartelujen tulosta, eli taikataikinasta leivottuja sydämiä. Osa on maalattu punaisiksi Pojan sormiväreillä. Langalle reiät on tehty puikoilla ennen uuniin laittoa. Ja tässä tulee ohje:

3dl vehnäjauhoja, 1,5dl suolaa,
1,5dl vettä, 1rkl öljyä

Vatkaa kaikki sekaisin. Massan täytyy olla käsissä muotoutuvaa. Lisää tarvittaessa jauhoja/vettä. Kaulitse sopivan paksuiseksi (makukysymys) ja muotoile piparimuottien avulla halutun näköisiksi. Tee ripustusreiät esim. puikolla ja pistä pellille. Paista uunissa 1h 125 asteessa. Anna jäähtyä kunnolla ja maalaa mikäli tahdot. Liitä yhteen (villa)langalla.

Äitini toi meille tänään lisää piparimuotteja, joten huomenna olisi tarkoitus tehdä myös ukkoja, akkoja, kuusia, tähtiä ym. Täytyy katsoa sopisiko vihreä elintarvikeväri kuusien värjäykseen, sillä punainen elintarvikeväri sai sydämet lähinnä oksennuksen värisiksi... Mutta hei, nuo olivat ensimmäiset tee-se-itse joulukoristeeni! Ei, lumihiutaleita ei lasketa.

Yllä olohuoneen nykytila. Huomenna olisi tarkoitus tehdä reissu IKEAan ostamaan ainakin mattoja, kukkia, leikkuulauta, spottivaloja ja karpalomehua. Myös täydellinen olohuoneen lamppu odottaa löytäjäänsä jossain (toivottavasti Raision IKEAssa...).

Muutto nro 2

Se oli marraskuun alkua kun näin unta muutosta. Unessa laitoin keittiöön valkoiset pitsiverhot, samantyyliset jotka olivat silloisessa asunnossamme. Seuraavana päinävä sähköpostissani oli viesti, jossa kerrottiin, että meillä olisi mahdollisuus muuttaa sisäpihan toisella puolella olevaan kolmioon. Halusin asunnon, mutta samalla suurempi vuokra pelotti. Hyväksyin kuitenkin asunnon ja sainkin kannattavan työkeikan marraskuun loppupuolelle. Tätä sanoisin jo kohtaloksi! Muuttamaan pääsimme 29.11.

Yllä oleva kuva on otettu eilen olohuoneen pimeimmästä nurkasta. Kuten kuvasta näkyy, meillä on laminaatti ja mielestäni aivan jumalattoman iso olohuone! 22 neliötä pelkkää olohuonetta! Koko asunnon koko on siis 61 neliötä plus patio. Ei voi muuta sanoa, kun että huh huh. Miten onnellinen ihminen voi olla pienistä asioista, kuten laminaattilattiasta? Ilmeisesti valtavan onnellinen.

(Hukkasin muutossa muistikortin adapterin, joten lisää kuvia tulee vasta kun löydän adapterin ja saan vähän laatikoita purettua.)

14 joululahjaideaa

Mä luulen, että tästä tulee perinne. Ai mistä? No tee-se-itse-joululahjalistasta. Parin vuoden päästä ideat saattavat kyllä loppua kesken... Viime vuoden lista löytyy täältä.

Lahjaidea nro 1: Lapaset
Voiko niitä olla koskaan liikaa? Täältä löytyy hyvä ohje ommeltuihin lapasiin. Älä hämäänny, vaikka otsikossa puhutaankin lapasten tekemisestä vanhasta neuleesta, samalla kaavalla ne saa tehtyä kaikista kankaista! Neulottujen lapasten ohje löytyy täältä.

Lahjaidea nro 2: Villasukat
Villasukka-addiktin unelmalahja. Ohje löytyy täältä. Vielä mäkin opettelen kutomaan villasukat!

Lahjaidea nro 3: Viltti isoäidinneliöistä
Rakastan näitä isoäidinneliöistä tehtyjä huopia, erityisesti vauvakokoja. Vielä mäkin tollaisen aloitan. Tietysti jos tekisi isolla koukulla ja isolla langalla (esim. trikoolangalla) voisi isoäidinneliötä käyttää pannulappunakin.... Täältä löytyy yksi komea viltti ja linkit ohjeisiin.

Lahjaidea nro 4: Pannunalunen
Isoäidinneliö ei ole ainut virkkauskuvio josta saisi komean pannunalusen. Isolla koukulla ja trikoolangalla (1,5-2cm leveäksi leikattua trikoota. Vanhat paidat hyvään käyttöön!) tehdyt kukat olisivat hyviä pannualustoja. Hyvä ja selkeä ohje löytyy täältä.

Lahjaidea nro 5: Virkatut luutut/rätti
Nämä ovat ihania. Alan tekemään näitä urakalla heti kun löydän jostakin bambulankaa. Ohje löytyy täältä.

Lahjaidea nro 6: Namupussit, eli pussukat tyhjistä karkkipapereista
Ohjeet ja inspiroiva blogi löytyvät täältä.

Lahjaidea nro 7: Pienet pussukat
Penaali, lompakko tai vain pieni pussi salaisuuksille. Ohje löytyy täältä.

Lahjaidea neo 8: Kangaskassit
Voiko näitäkään olla koskaan liikaa? Ohje löytyy täältä. Vaihtoehtoisesti voit myös ostaa tyhjän kangaskassin esim. Tiimarista ja tuunata sen.

Lahjaidea nro 9: Tyynyt
IKEAsta saa ostettua halpoja tyynyjä ja sitten vaan päällistä ompelemaan! Vaihtoehtoisesti voit tehdä myös kuviollisia tyynyjä, kuten tämä käyttäen hyödyksi kankaan omia kuvioita.

Lahjaidea nro 10: Tyynyliina
Mitäs jos ihmisellä onkin jo valmiiksi kunnioitettava kasa (sisustus)tyynyjä? Uudet tyynyliinat ovat aina kivoja. Ohje löytyy täältä.

Lahjaidea nro 11: Pussilakanasetti
Tyynyliinan jälkeen onkin helppo ommella koko setti. Pussilakanan ohjetta ei löytänyt edes Google, eli kannattaa katsessa omista pussilakanoista mallia.

Lahjaidea nro 12: Yöpuku
Yöpukujen ohjeita on suuretkäsityölehdet väärällään, varsinkin tähän aikaan vuodesta.

Lahjaidea nro 13: Nahkaiset tarratossut
Vanhat nahkatakit uusiokäyttöön! Kaavat löytyvät täältä.

Lahjaidea nro 14: Pehmolelut
Inspiraatiota löytyy täältä.

Poika miinus kitarisat plus tuubit

16.11 kello 12, TYKSin lasten päiväkirurginen osasto

Kuulon alenemisen takia Pojan korvia alettiin tutkimaan ja liimakorviahan sieltä löytyi kaksin kappalein. (Liimakorvassa tärykalvon sisäpuolelle on syystä tai toisesta muodostunut liimamaista eritettä, joka estää tärykalvoa liikkumasta kunnolla, eli heikentää kuuloa.) Myös kitarisat olivat hieman suurentuneet, joten ne päätettiin leikata samalla kertaa.

Ensin leikittiin.

Ja katsottiin Muumeja.
Leikkaukseen Poika pääsi kahden aikaan ilman pienintäkään pelkoa tai jännitystä. Hoitohenkilökunta oli vähän ihmeissään reippaasta pikkupotilaasta josta kanyylinkin laitto vain kutitti. 14:40 mut kutsuttiin sitten heräämöön. Poika oli itkuinen ja sekava (luonnollisesti) nukutuksen jäljiltä ja rauhottui vasta päästyään syliini. Lopulta kiipesin sairaalasänkyyn Pojan viereen ja annoin Pojan nukkua.
Neljältä Poika sai syödä. Ensimmäinen asia jota hän leikkauksen jälkeen pyysi oli juotava, joten hän sai mehua.
Aina kertoessani Pojalle leikkauksesta muistin viimeisenä mainita, että sen jälkeen saa jäätelöä ja tässähän tuo ensimmäinen jäätelö onkin. Illalla Poika lähti mummolaan hoitoon, sillä en voinut olla enempää poissa työssäoppimispaikastani, mutta meno on kuulemma ollut Poikamaisen vilkasta :)

Tule, tule talvi....

... ja tuo mukanasi nämä!

• Fjällraven Kånken -reppu. Muistaakseni mun äidillä on ollut Fjällravenin reppu/laukku sillon kun mä olin pieni, mutta äitini ei kyseistä laukkua/reppua muista. Joka tapauksessa toi reppu on musta hurmaava ja käytännöllinen. Hinta keikkuu 40€ ja 50€ välillä, eli ehkäpä tämä löytää tiensä pukin konttiin.
• Moikon lapaset. Nämä ihanuudet vilahtivat Iltalehdessä tuoden ratkaisun mun lapasongelmaani. Mä olen vielä vilkuttelijatyyppiä, joten nuohan sopivat kuin nenä päähän! Ja vielä kun ne saisi englanniksi, kiitos. Aikuisten lapasilla hintaa helsinkiläisyrityksen omilla sivuilla 24,95€.
• Dr Martensin punaiset maiharit. Mä voin melkein nähdä itseni taistelemassa talven synkkyyttä vastaan näissä, mutta vain melkein, koska hintaa on 135€.
• H&M:n punainen huivi. Yks huraus ni mulla olis punanen tuubihuivi hintaan 7,95€
• Musta Hai-saappaat. Mä olen saanut sotattua keltaisen haini ja mietinkin mustien ostamista. Näitä on ainakin Kupittaan Cittarissa.
• Greyn Anatomia, kausi 5. GA on ehdottomasti mun lempisarjani. Pitäs hommata lisää noita kausia (omistan vain 3 ensimmäistä) ja tuo viitos kausi sopi väritykseltään kollaasiin. Hintaa cdon.fi:ssä 19,95€
  
• 

Syyslomakuulumisia

"Pystyt sä keskittymään koulujuttuihin sillon kun Poika on hereillä?" on kysymys jota mä kuulen aika usein. Yleensä vastaus on kyllä, mutta joskus tulee päiviä, joina koemateriaalin päällä oleskelee puoli eläintarhaa. Silloin todetaan, että lukeminen saa tältä päivältä riittää ja paistetaan amerikkalaisia pannukakkuja, joita sitten syödään vadelmahillon ja kermavaahdon kanssa. Onneks hillo on nyt loppu, niin tulee jotain rotia tähänkin touhuun.
Yllä eilen viimeisteltu pitsinen paita/mekko, alla H&M:n toppi. Noi punaiset möhkäleet on ruusuja.

Pari viikkoa sitten tehty mekko. Mä en huomaa kyllä mitään pystyraidan hoikentavaa vaikutelmaa.
Pari viikkoa sitten valmistuneet mekko ja toppi. Tykkään valtavasti tosta mekosta (vasemmalla), mutta toi toppi (oikealla) jättää jotenkin kylmäksi. Se on vaan tuhottoman tylsä, plus en voi sietää narutoppeja. Miksiköhän mä olen tollasen edes tehny?
Poika on aina ollut hyvä automatkustaja. Mun on pakko hehkuttaa tota Pojan harmaata villapaitaa, joka on mun äitini tekemä. Äitini teki sen pikkuveljelleni ja nyt se on puoli sukua kierrettyä siirtynyt Pojalle.

Meille kuuluu koiranpentuja

Viikonloppu vierähti taas vanhempieni luona koiranpentuja paijaillessa. Yllä näkyy Pojan ylpeä ilme! Poika tahtoisi kotiinkin pennun, mutta meille ei tule pentua ennen kuin mä olen kasvanut aikuiseksi eli jaksan nousta aamulla ulkoiluttamaan sitä tai Poika ulkoiluttaa koiran aamuisin.


Yllä ja alla kuvat pentueen tytöistä.



Viimeinen kuva. Jostakin kumman syystä vanhempieni koirilla on karvanlähtöaika syksyllä. Harjasin eilen pentueen isän eli Uulan toisen kyljen. Vasemmalla karvakasa joka herrasta lähti ja oikealla itse koira.

Hait!

Pojalle ostettiin viime syksynä Tretornin kumisaappaat jotka ovat nyt sitten halki. Mä koitin metsästää edullisia hai-saappaita vähän laihoin tuloksin. Citymarketeissa oli kokoja, mutta hinta oli korkea kun taas Prismoissa hinta oli matala mutta kokoja ei löytynyt. Google ehdotteli mulle jatkuvasti luettavaksi omaa blogia ja meikä kiskoi jo hiuksia päästä.
Poika sai syntymäpäivälahjaksi myös rahaa, joten päätin tällä viikolla että tänään mennää ostamaan Kupittaan Cittarista ne ylikalliit saappaat. Suureksi hämmästyksekseni lasten hai-saappaat olivat alennuksessa 25€!
Voi että ku ne on nätit!

Raitapaitoja

Eksyin eilen Manhattanin Kirppis Centeriin. Oli vähän kiire, joten laitoin marimekkosilmän päälle ja juoksin paikan läpi. Yllä saalista, eli

• punainen-punainen, koko 130cm ja hinta 5€. Ihan pientä pesunukkaa, resoreissä ei näy edes kulumajälkiä!
• punainen-valkoinen, koko 120cm ja hinta 3€. Tässä on pikku reikä toisen sivusauman vieressä, jonka huomasin vasta kotona, eli laitetaas kalenteriin tapaamisaika saumurin kanssa.
• sininen-vaaleansininen, koko 110cm ja hinta 3,90€. Tämä on kanssa tosi hyvässä kuosissa, aavistus pesunukkaa ja resorit kunnossa. Tämä on ensimmäinen vaaleansininen vaate ikinä jonka ostan Pojalle. Ei, lisää ei ole tulossa ihan heti.

Mä olin aika yllättynyt saaliistani, jonka kokonaishinta oli tosiaan se 11,90€. KC:hen jäi vielä monta Marimekon raitapaitaa. Oli liian isoja, liian pieniä, yksi liian kulahtanut ja vain yksi taisi olla liian kallis. Mä olen noiden paitojen suhteen tosi nuuka. Paita saa olla todella hyvässä kunnossa ja kivan värinen, että maksaisin siitä 6€ saati enemmän.

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan

paljon onnea Poika, paljon onnea vaan!
Pojan syntymäpäiviä on juhlittu lauantaista lähtien. Pojasta oli ihanaa, kun kerrankin vieraita juoksi meillä jatkuvasti. Yllä (laiskasti) vadelmajuustokakku. Otettuani kakun uunista Poika ilmoitti, että olisi halunnut kakkuun myös mustikoita. Ehkä ensi vuonna...?
En jaksanut millään kuvat kaikkia lahjoja. Yllä kuitenkin Pojan itse valkkaamat tossut. Vanhat tarhatossut alkoivat olla jo pienet ja puhki käytetyt, joten äitini kysyessä käytännöllisiä syntymäpäivälahjatoiveita olivat nahkatossut jo kielen päällä.
Tänä aamuna (tänään on siis hänen oikea syntymäpäivänsä) Poika sai vihdoin kuolaamansa Bo boo-repun valmiiksi pakattuna tarhakuntoon. En tiedä oliko Poika kehuskellut uudella repullaan, mutta ainakin se oli herättänyt paljon ihastusta päiväkodissa.

Viikonlopun kuvia ja NE!!

Viime viikonlopun tavoitteena oli lukea lukion psykologian kolmoskurssin kirja tiistain tenttiä (vai koetta? Mä en edes tiedä kumpia ne on, mutta tuskin sillä on väliä....) varten. 25 sivua jäi maanantain puolelle. Yllä kuva mun lukunurkastani.
Tein pienen korjausliikkeen pation järjestyksessä...
Mähän puhuin viimeksi niistä Teema-lautasista. No, äitini soitti sitten mulle, että Turun Iittalan tehtaanmyymälässä on erä Teema-astioita Ota 2, maksa 1 -tarjouksessa. Pakkohan sinne oli mennä ja yllä tulos, eli 8 kappaletta lautasia (halkaisija 21cm) alle 40€. Ekaks mä ajattelin, etten osta noin montaa kun ei meillä ole ikinä noin paljon ihmisiäkään kylässä, mutta totesin sitten, että eipähän tarvii pestä astioita niin usein ;D Tehtaanmyymälästä sai muuten mukaan sellasen ison muumijulisteen, joka meillä teipattiin Pojan vaatekaapin oveen.
Tämä kuva on lauantailta. Poika syö katkarapu-kurkku-omenavartaita. Noi katkaravut on valkosipuli-yrttimarinoituja ne tulevat pakastealtaasta. Mä teen aina liian vähän noita vartaita, me syödään meinaan niitä Pojan kanssa kilpaa.

Unelmia ja astioita

Mä haaveilen uudesta astiastosta. Olen pikku hiljaa kasannut aika kasan muumimukeja (15kpl+1 emalinen) ja siirtynyt niistä sitten muumikulhoihin (toistaiseksi 3kpl). Olen jo monta kuukautta suunnitellut seuraavaa siirtoani, eli uusia lautasia. Vanhat, mummoltani saadut lautaset menisivät kiertoo veljelleni. Mikä mua sitten estää marssimasta kauppaan ja ostamasta niitä lautasia? Nuukuus, luonnollisesti. Ja mitä hauskaa siinä olisi ilman pientä jahtia? ;D Evoluutio ei ole näköjään päässyt mun kohdallani puusta pidemmälle kun tykkään keräillä ja metsästää...

Tämä ihana kuva löytyi Sokoksen sivuilta. Inspiroiva, eikö?

Viikko

Pojan syntymäpäivä on 10 päivän päästä. Tuntuu jotenkin hassulta. Missä vaiheessa se kasvoi noin isoksi? 3 vuotta. Millaset synttärit Pojalla oli viime vuonna? Millainen kakku? Yhtään kuvaa ei taida olla ja muistikuvatkin on hatarat :/ Tänä vuonna otan paljon kuvia!
Mä olen suunnittelijaluonne ja se näkyy eniten rahankäytössä ja juhlien järjestämisessä tai ylipäätänsä organisoinnissa. Mä teen pitkin kuuta budjetteja ja rahankäyttösuunnitelmia (sillä mulla onkin varaa ostella). Mulla ei ole kyllä hajuakaan, mistä mä olen kyseisen tavan saanut/oppinut, koska kukaan tuttuni ei tee samalla tavalla.
Ylläoleva kuva on muuten tämänpäivän ostoksistani. Kaikki lasten juhlatarvikkeet olivat Skanssin Suomalaisessa -50%

Mulle tulee aina välillä prinsessakausia. Ei, en pistä kruunua päähän ja vilkuttele ihmisille auton ikkunasta. Mä pyydän isääni tai veljeäni tekemään kaikki "miehiset jutut". Esim jos jompi kumpi heistä on meillä, saatan pyytää häntä vaihtamaan nopeasti lampun tai muuta vastaavaa. Eihän se nyt ole kuolemanvakava asia, mutta mua ärsyttää tää tapa koska osaisin tehdä asian itsekkin. Yllä on taas yhden prinsessakauden loppu, nimittäin vaatekaappiin laitettu uusi vaatetanko. Häpeäkseni voin tunnustaa olleeni itsestäni ylpeä asennettuani sen, vaikka ton pitäis olla ihan itsestään selvä asia...
Tangon jälkeen tarvittiin hengaareita. IKEAsta Pojalle värikkäitä lasten hengaareita ja äidille saman sarjan mustia aikuisten hengaareita.

Ja mitä siitä tuli? Toteutettu unelma, eli siisti ja käytännöllinen vaatekaappi pojalle. Mä olen aina vihannut viikkaamista ja tämä vaatekaappi minimoi vaivan plus Pojan on helpompi valita ja ottaa vaatteet itse. On ihana sanoa Pojalle aamulla "Käy aamupissillä ja käy valkkaamassa vaatteet." ja hetken päästä todeta Pojan olevan pukeissa. Musta on myös hauska seurata Pojan vaatemakua. Toistaiseksi näyttää aika samalta kuin äidin, eli ne samat paidat (=marimekot ja uusretrot) ovat koko ajan käytössä.
Mun piti viikonloppuna lukea tenttiin, joten aloin saattamaan loppuun kaikkia keskenjääneitä hommia. Yksi niistä oli tuo kuulamppu, joka on pyörinyt meillä muutosta lähtien (eli yli vuoden!). Nyt se pääsi paikalleen Pojan lukulampuksi.
Viimeinen kuva. Kyseessä on mun uusi viljelmäni keittiön ikkunalaudalla (jep, mulla on taas viljelykausi). Vasemmalla on pihalta pelastetut paprikat, joissa on tosi pieniä raakileita. Keskellä se kukkapenkistä pelastettu tomaatti ja oikealla pitkän harkinnan jälkeen ostettu minisitruspuu.

PS, i love you!

Hehkutettuani PS-kaappia täällä törmäsin mokomaan huuto.netissä. Kaappi löytyi Helsingistä ja hintaa sille kertyi 29€. Sain siis samalla Helsingin reissun, pikapiipahduksen Espoon IKEAssa ja korvaamatonta kokemusta Helsingin neljän ruuhkassa ajosta. Kaapin päältä löytyy seuraavia asioita vasemmalta lähtien:

• Peltinen tynnyri Espoon IKEAn löytöpisteestä hintaan 8€
• Tomaatin ruukkuna toiminut vanha kattila. Taloyhtiön kierrätyspisteestä 0€
• Kanerva ja peltinen ruukku Prismasta, hintaa yhteensä 3,95€
• Kukkapenkistä pelastettu mysteeritomaatti (edellisen asukkaan istutuksia?) IKEAn ruukussa, 2,95€
  

Meillä oli tänään Pojan kanssa pation siivoustalkoot. Mä siis järjestelin ja harjasin ja Poika leikki. Nuo laatikossa kasvavat kasvit ovat muuten paprikoita. Ei, niistä ei ole tullut yhtään paprikaa tänä vuonna, mutta kukat ovat ihan kivoja... Jospas pelastaisin ne(kin) sisälle talven ajaksi.
Yksi syy miksi rakastan tuota kaappia on se, että sinne sisälle saa kaikki rojut (=lelut, ruukut, ym) ja sen saa lukkoon.
Mysteeritomaatti pääsi kukkapenkistä ruukkuun ja keittiön ikkunalaudalle.
Etualalla kasvaa vadelmapensaita, mansikoita, samettikukkia ja kehäkukkia.

Kaksplussassa tai Meidän perheessä vilahti Lindexin pandapipo ja pakkohan sellainen oli saada! Ensin ajattelin, että ostan sen Pojalle, mutta taidankin pitää tämän itse... Tai katsotaan. Voihan olla, että käytämme sitä molemmat :)
Tätä ei olisi kyllä vaikea kopioida... Musta pipo näyttäisi hyvältä jos pohjaväri olisi jokin shokkiväri, esim neonvihreä.
Mun pitäisi tänä viikonloppuna lukea länsimaisen kirjallisuuden tenttiin ja väsätä pari ruotsin ainetta, mutta mitä tapahtuu? Mä ompelen ja siivoan ihan hulluna. Yllä päärynätyyny numero kaksi. Mä unohan aina kangaskaupassa käydessäni ostaa niitä vihreitä vetoketjuja, joten laitoin siihen sinisen. Pitäs varmaan treenata enemmän vetoketjun ompelua kun tosta tuli taas sysiruma! Pahimmat kohdat sain piilotettu onneksi napeilla ;D
Muistatteko, kun puhuin siitä mummoltani saamasta kukkakankaasta? No löysin niistä sen toisen! Päätin, että toisen säästän ja toisesta tulee tyynyjä ja pari taulua. Yllä ja alla ensimmäinen kukkatyyny. Toinen puoli on mummolta saadusta lakanasta ja täyte vanhasta tyynystä. Kierrätyksen helmi siis.
Ja Poika tykästyi siihen heti! Poika muuten rakastaa tuota kangasta ja se on ollut mukana hänen prinsessaleikeissään (Poika kietoo itsensä kankaaseen ja ilmoittaa olevansa prinsessa. Äiti saa kuulemma olla kuningasprinssi).