Kyl määki taas jottai teen

 

 

 

 

Tänään iski pitkästä aikaa luova hulluuskohtaus. Ja kyllähän sitä olikin jo odotettu! En tiedä oliko kohtaus ihan luomu vai vaikuttiko piipahdus huuto.netissä erästä Marimekon kangaskassia metsästäen asiaan. Taisin taas muistaa miten paljon huuto.netistä löytyy kaikkea ihanaa (ja miten vähän tilini saldo pitää tuosta kaikesta ihanasta...). Vasemmalla päivän tuotokset, eli kaksi kangaskassia, pussukka ja avaimenperä, joka on muuten oikeasti Pojan tekemä. Lievästi sanottuna sympaattinen tapaus.

 

 

 

 

• Ylemmän kassin kangas taitaa olla mummon peruja ja kahvat ovat tietysti vanhasta lakanasta.
• Olisikohan tuon toisen kanssin kangas vanhalta perheystävältä? Mulla alkaa olemaan liikaa kankaita kun enää edes muista mistä mikin on...
• Pussukan päällikangas on jämä Marimekkoa olohuoneen tyynyistä ja vuori vanhaa lakanaa. Vetoketju on isomummolta peritty.
• Avaimenperän tekniikka on seuraava: istuta 3-vuotias keittiönpöytään. Anna sille eteen kasa hamahelmiä ja muotti. Silitä valmis sydän ja pujota siihen avainlenksu. Tadaa!Voi kyllä olla, että teen tuosta itselleni kaulakorun...