Ihan melkein ylioppilas

Saatoin keväällä kitistä muutamaan otteeseen ylppäreistä ja opparista. Opparillehan kävi hyvin ja niin kävi kuulkaas ylppäreillekkin! Äidinkieli (siis se, jonka turhamaisuuksissani uusin, koska en saanutkaan E:tä) lähti YTL:ään L:änä! Ja jos se ei ollut tarpeeksi shokeeraavaa niin ruotsi, tuo kieli joka en puhu, lähti C:nä!!?? Ruotsi varmaan kyllä tippuu, mutta pistetään kaikki sormet ja varpaat pystyyn ja toivotaan, että YTL:n viisaat sensorit päättävät olla pudottamatta pisteitäni. Amiksen puolella on yhä pari tehtävää palauttamatta, mutta aion vakavasti rykäistä ne nyt pääsiäisen aikana. Siis aion vakavasti.

Pojalla on märkärupi, joten aloitimme pääsiäislomamme jo eilen. Olen tänään tehokkaasti vältellyt koulutehtävien tekemistä ja keskittynyt lähinnä myymään vanhoja tavaroita sekä metsästämään valmistujaismekkoa. Ylimmäisessä kuvassa on kaikki se mitä valmistujaisasustani on valmiina (huomasin juuri, että jo ostamani laukku puuttuu kuvasta). Tässä aletaan siis olemaan mekkoa vailla valmiita. Plus ne pari tehtävää ja meneillään oleva työssäoppiminen. Osallistuin jo yhteishakuunkin hakemalla paikkaa kätilö- ja sairaanhoitajakoulutuksista.

Päätin tänään myös tosissani pohdiskella mitä haluan valmistujaislahjaksi. Ohessa toivekollaasi, joka näyttää hyvinkin astiapainotteiselta. Mutta eivätkös astiat ole se perinteisin valmistujaislahja?