Pysähdyin tänää tuijottamaan blogin banneria. Siis sitä vanhaa banneria, jossa Poika istuu kaksoistutkintoni ensimmäisenä vuonna kansantautien muistiinpanojeni päällä ja leikkii muovieläimillä. Sitä, jossa on ensimmäinen ikinä tekemäni pipo ja sitä, jossa jossa on yksi ensimmäisistä onnistuineista juustokakuistani. Seuraavaksi tuijotin blogin kuvausta, jossa puhutaan pienestä Pojasta ja elämästä kaksoistutkinnon keskellä. Mitäs kun Poika ei ole enää pieni? Mäkin olen lusinut kaksoistutkintoni 5 päivän päästä.
Tämä blogi on ollut pystyssä kolme vuotta ja vajaan kuukauden. Tuona aikana on tapahtunut huomaa kasvua monellakin saralla. Pojasta kasvoi iso pienimies, musta kasvoi (melkein) hoitoalan ammattilainen ja blogista sosiaalisesti hyväksyttävä harrastus. Odotan innolla mihin seuraavat kolme vuotta vievät. Toivottavasti löydymme Pojan kanssa tuolloin molemmat koulusta, käsityöinto on yhä tallella ja jauhopeukalo messissä. Niin, ja teen taas blogille uuden bannerin.
Blogini tuskin suuttuu jos toivotan sille hyvää syntymäpäivää melkein kuukauden myöhässä? Nää, musta tuntuu että tämä on aika rento tapaus. Onnea rakas uhmaikäinen blogini ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risut, ruusut, kysymykset.... Kaikki ovat tervetulleita!